Oikeustiede perustuu pitkälti filosofiaan ja logiikkaan

Posted by admin on syyskuu 03, 2015
Uutiset

968093-legal-books-7

Filosofisesti oikeustiede pyrkii ymmärtämään oikean ja väärän käsitteitä oikeudenmukaisuuden nimissä. Toisaalta moraali sekä etiikka ovat aina subjektiivisia käsitteitä, joita yksilöt punnitsevat omien moraalimittariensa avulla. Oikeustiede yrittää luoda yhteisen mittapuun oikean, väärän, moraalin ja eettisen valinnanvapauden välille. Lainopin tehtävänä onkin tulkita sekä systematisoida objektiivisesti tehtyjä havaintoja ja saapua johdonmukaisiin päätelmiin jotka pätevät riippumatta ulkoisista tekijöistä.

Otetaan hyvin yksinkertainen esimerkki Simpsoneista. Springfield-nimisen kaupungin mafiapomo selittää nuorelle Bart Simpsonille, kuinka varastaminen on oikeutettua, mikäli kyse on elämästä ja kuolemasta. Siten leivän varastaminen nälkiintyvälle perheelle on moraalinen teko, mutta yhä vastoin objektiivista lakia. Täten objektiivinen laki pätee varkauteen aina riippumatta siitä, mitkä ulkopuoliset tekijät johtivat itse tekoon.

Oikeudenalat voidaan jaotellaan konkreettisesti seuraaviin elementteihin:

Yksityisoikeuden alaisuuteen kuuluvat mm. oikeussubjektioppi, yleiset periaatteet, siviilioikeus, esineoikeus, perhe- ja jäämistöoikeus.

Julkisoikeuden piiristä löytyvät esimerkiksi yleiset periaatteet, valtiosääntöoikeus sekä hallinto-oikeus.

Näiden kahden oikeusalan pääluokkien lisäksi mainittakoon myös rikosoikeus sekä prosessioikeus.

Kuten huomaat, oikeustiede sellaisenaan on erittäin laaja käsite, eikä konkreettisesti avaa tai laajenna sen sisällä olevia sivuelementtejä. Mutta näiden pääteemojen kautta asianomistaja sekä asianajaja voivat rajata tulkinnanvaraiset elementit kapeaan ryhmään ja lähteä tulkitsemaan lakia.

Kuka tekee lopullisen päätöksen oikeudenjakotilanteissa?

Juristien tehtävä on tulkita tapauksen elementtejä olemassa olevien lakien kautta. Riippumaton tuomari ottaa huomioon asianomaisten lausunnot sekä juristien perustelut lopullista päätöstä tehtäessä. Mutta tuomarit eivät ole Nietschen kuvaamia yli-ihmisiä (http://atheism.about.com/od/weeklyquotes/a/nietzsche01.htm), jotka ovat täysin riippumattomia ja neutraaleja. Tietenkin, mikäli päätös tehdään lautakunnan kautta, tuomarin tehtävänä on varmistaa että asian ydin ratkaistaan lainopillisesti objektiivisesti. Tuomarilla on nimittäin ns. ratkaisupakko.

Mutta toisin kuin tuomarilla, juristeilla ei ole ratkaisupakkoa vaan kuten aikaisemmin mainittu, asianajajien tehtävä on tulkita lakia. Matti Meikäläisen kannattaa siis valita oma juristi huolella tarkastelleen minkälainen hänen tapaus on ja minkälainen juristi pystyy tulkitsemaan tapausta parhaiten. Lue lisää kyseisestä aiheesta meidän toisesta artikkelista ”Miten löydän oikean asianajajan?”

Oikeustieteellinen filosofia on erittäin mielenkiintoinen ala, koska siinä yhdistyy niin moni elementti. Tilanteiden tulkitseminen sekä asianomaisten kanssa kanssakäyminen ovat olennaisia piirteitä lainopissa. Filosofinen pähkäily sekä olemassa olevien lakipykälien välissä ”tanssiminen” oikean polun ja yhteisen sävelen löytämiseksi vaatii vuosikausia kestävän koulutuksen. Siten juristien arkinen harmaus saattaa vaikuttaa koomiselta, mutta todellisuudessa juridiikka on yhteiskunnan jännittävin sekä samalla haasteellisin oppi.